Työmenetelmät ja arvot

Tuikkulan keskeiset arvot

Kunnioittava kohtaaminen

Sekä lapset että vanhemmat kohdataan kunnioittavasti. Käytännössä se tarkoittaa ystävällistä, avointa ja rehellistä vuorovaikutusta sekä ymmärtävää suhtautumista tilanteen herättämiä ajatuksia ja tunteita kohtaan. Meille kunnioittava kohtaaminen on myös hyvän huomaamista; jokaisessa ihmisessä on jotain hyvää sekä jotain, joka toimii voimavarana.

Lapsilähtöisyys ja yksilöllisyys

Jokainen lapsi ja hänen perheensä nähdään yksilöllisesti. Jokaisen osallisen tavoitteet nostetaan osaksi hoitoa ja kasvatusta ja pyritään etsimään arkeen toimivia ratkaisuja juuri kyseessä olevan perheen tueksi. Lapsen etu on ensisijaisen tärkeää meille.

 

Kasvatuskumppanuus

Tuemme lasten ja heidän biologisten vanhempiensa suhdetta ja kohtaamme biologiset vanhemmat tasavertaisesti ja kunnioittavasti. Joskus muuttuvat elämäntilanteet yllättävät, minkä tahansa perheen ja sijaishuollon tarve voi syntyä todella nopeasti ja tilanteet voivat olla monimutkaisia. Me emme etsi syyllisiä, vaan autamme.

 

Yhteisöllisyys

Muodostamme toimivan yhteisön tai perheen, jossa elämme normaalia arkea. Opetamme lapsille ja nuorille toisten elämässä mukana olemista, toisten huomioimista ja lähimmäisenrakkautta. Jokaista rohkaistaan olemaan oma itsensä ja jokainen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi.

 

Omatoimisuuden edistäminen

Autamme ja kannustamme lapsia ja nuoria toimimaan itsenäisesti, jokaisen ikä- ja kehitystaso huomioiden. Tällä tavoin lapselle mahdollistuu kokemus omasta pystyvyydestä ja toimijuudesta.

 

Vahva aikuinen = rajoja, tukea ja turvallisuutta

Asetamme lapsille ja nuorille selkeät rajat ja välitämme heistä aidosti. Lapsen hyvinvointi on toimintamme lähtökohta! Tätä hyvinvointia tuemme riitävän levon, terveellisen ruoan, säännöllisen arjen sekä mielekkään tekemisen kautta. Osoitamme, että olemme luottamuksen arvoisia, mutta myös erehtyväisiä ja inhimillisiä.  Anteeksipyytämisen ja anteeksiantamisen taidot ovat tärkeitä oppia elämää varten.

Tuikkulan syntytarina

Tuikkula Oy:n perustajan Lisa-Maria Stenmannin haaveena oli suurperhe, mutta haaveen toteuttaminen hidastui vaikeiden synnytyskokemusten takia, kunnes yhdessä auttamishalun kanssa kehittyi idea hoitaa omien lasten lisäksi toisten lapsia ja antaa heille hyvä koti. Tämä oivallus antoi alkusysäyksen Tuikkulalle vuonna 2002. Tuikkulan toiminnan lähtökohtana on koko ajan ollut lämminhenkisyys ja aito välittäminen. Tänä päivänä nämä kaksi ajatusta ohjaavat edelleen toimintaamme. Tällä hetkellä Tuikkulalla on kaksi toimipistettä Kokkolassa, vuodesta 2004 asti toiminut Lastensuojeluyksikkö Välke sekä vuonna 2021 ammatillisesta perhekodista laitosyksiköksi muutettu Lastensuojeluyksikkö Hopeatähti.

Tuikkulan työmenetelmät

 

Neuropsykiatrinen valmennus

Neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren arjen hallinnan ja oman toiminnan ohjaamisen taitoja siten, että hänen elämänsä olisi sujuvampaa ja hän omaisi riittävät elämänhallinnan taidot pärjätäkseen yhteiskunnassa. Työskentelyotteemme neuropsykiatrisessa valmennuksessa on ratkaisukeskeinen; pyrimme löytämään jokaisen asiakkaan kanssa hänelle sopivat yksilölliset ratkaisut, yhdessä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa laatimiin konkreettisiin tavoitteisiin. Valmennuksen kohteena voi olla oikeastaan mikä tahansa asia, johon asiakas kokee kaipaavansa uusia toimintatapoja ja enemmän hallintaa. Valmennus perustuu niihin asioihin, jotka valmennettava hallitsee jo hyvin.  Kun valmennettava saa onnistumisen kokemuksia päivittäisissä asioissa, se lisää myös hänen pystyvyyden kokemustaan ja motivaatiotaan sekä vahvistaa hänen itsetuntoaan.

Neuropsykiatrisesta valmennuksesta hyötyvät neuropsykiatrisen häiriön, kuten ADHD:n, autisminkirjon tai Touretten oireyhtymän piirteitä omaavat tai diagnoosin saaneet lapset ja nuoret. Lisäksi valmennus sopii käytettäväksi myös psyykkisten haasteiden ja päihdeongelmien yhteydessä, yhtenä kuntoutuksen muotona.

 

Pienessä tammenterhossa on jo itsessään voima ja potentiaalisuureksi tammeksi kasvamiseen. Tammenterhon on kuitenkin saatava valoa, vettä ja ravintoa kasvaakseen vahvaksi puuksi. Myös meissä ihmisissä on valmiina vahvuudet ja kyvyt, joita tarvitsemme elämässä, meidän on saatava vain oikeanlaista tukea, rohkaisua ja opastusta, selvitäksemme eteen tulevista haasteista ja saadaksemme meissä piilevät voimavarat käyttöön. Valmennus lähtee luottamuksesta valmennettavan kykyihin. Valmentajan tarvitsee vain auttaa valmennettavaansa saamaan nämä kyvyt parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön.” Anitta Huotari & Eeva-Liisa Tamski, Tammenterhon tarinoita. Kirja valmennuksesta. s. 1

 

Kasvatuksellinen kuntoutus ja esimerkin voima

Yksiköissämme luodaan selkeät ja turvalliset rajat, jotka mahdollistavat lapsille ja nuorille yhteiskunnassa tarvittavien taitojen harjoittelun sekä arjen toimivuuden ja sujuvuuden. Määrätietoisen ystävälliset aikuiset toimivat  myös olkapäänä ja tukena haastavissa tilanteissa ja löytävät jokaisesta lapsesta vahvuuksia ja ilon aiheita. Ohjaajat pyrkivät oman esimerkin kautta opettamaan myös arjen taitoja, elämän hallintaa sekä itsestä huolehtimista.

 

Omaohjaajuus

Omaohjaaja on jokaisen lapsen ja nuoren luottoaikuinen. Koska suurin osan ohjaajista tekee vuorotyötä, jokaiselle asukkaalle nimetään kaksi omaohjaajaa. Omaohjaajatyöskentelyssä voidaan käyttää apuna erilaisia työmenetelmiä, kuten sukupuuta, verkostokarttaa, erilaisia kortteja ja pelejä, Minun kirjani -työkirjaa, mutta se voi olla puhtaasti myös yhteisen ajan viettämistä jonkin mukavan puuhan äärellä jutustellen.

 

Lapset puheeksi

Lapset puheeksi -menetelmää käytetään yksiköissämme etenkin sijoituksen alkuvaiheessa tiedon keräämiseen lapsen ja perheen tilanteesta. Lapset puheeksi -menetelmässä nousevat luontevasti esille sekä lapsen ja perheen voimavarat että haasteet. Tällä tavoin kerättyjen tietojen pohjalta voimme laatia yhdessä tavoitteet sijoitusjaksolle.

Arvoa -menetelmä

Arvoa menetelmä toimii tiedonkeruumenetelmänä lasten ja nuorten hyvinvoinnin osalta. Sekä asiakkaana oleva lapsi että omaohjaaja arvioivat säännöllisesti joka toinen kuukausi lapsen tilannetta ja hyvinvointia menetelmän avulla. Kerättyä tietoa verrataan keskenään ja samalla voidaan arvioida sijoituksen hyötyjä lapsen elämässä.

Työhyvinvoinnin tukeminen

Koska hyvinvoivat työntekijät ovat tärkein elementti laadukkaassa sijaishuollon työssä, olemme halunneet kiinnittää erityistä huomiota siihen, että työntekijät voivat mahdollisimman hyvin. Pyrimme työvuorosuunnittelun avulla mahdollistamaan työntekijöille riittävästi palauttavaa vapaa-aikaa ja huomioimme työvuorosuunnittelussa työntekijöiden vapaatoiveet. Tuikkulassa tehdään vuosittain työhyvinvointikyselyt, minkä lisäksi meillä on säännöllinen ryhmätyönohjaus. Laajan työterveyshuollon avulla haluamme pitää huolta työntekijöidemme terveydestä. Henkilökunnalle järjestetään myös säännöllisesti hierontaa sekä virkistyspäiviä. Kuukausittaiset työpaikkapalaverit tukevat työn selkeyttämisen kautta työhyvinvointia ja osaavat esimiehet ovat työntekijöiden tukena tarvittaessa myös oman työaikansa ulkopuolella. Työhyvinvoinnin kannalta on myös tärkeää, että työntekijä kokee omaavansa sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän kykenee hoitamaan työnsä mahdollisimman hyvin. Tästä syystä järjestämme työntekijöille maksuttomia lisäkoulutuksia ja tuemme omaehtoista koulutusta  esimerkiksi työvuorojärjestelyiden avulla.